Stirling – ylämaan portti

Tähän mennessä reissun kohteet olivat olleet minulle ennestään tuntemattomia (lue täältä Dublinista, Wicklow’sta, Belfastista ja Giant’s Causewaystä), mutta loppumatka kuluisi paikoissa, joissa olin jo aiemmin ollut: Stirling ja Edinburgh.

Stirling, joka toimi meidän tukikohtana Skotlannissa viimeiseen yöhön saakka, on pieni kaupunki muodostaen kolmion Edinburghin ja Glasgow’n kanssa. Sitä sanotaan ylämaan portiksi ja se on parhaiten tunnettu linnastaan, joka on Mary Queen of Scotsin lapsuudenkoti. Linna sijaitsee korkean kukkulan päällä ja sen historia ulottuu aina 1100-luvulle saakka, joskin nykypäivän rakennukset eivät aivan niin vanhoja kuitenkaan ole. Vierailin linnassa jokunen vuosi sitten aiemman roadtripin yhteydessä.

Glasgow’sta saavuimme Stirlingiin junalla, joka jätti meidän kaupungin keskustan reunassa sijaitsevalle asemalle ja siitä suuntasimme, pääasiassa ylämäkeen, kohti hotelliamme. Majoituimme linnan lähettyvillä Stirling Highland -hotellissa. Se oli muita reissun yöpaikkoja selkeästi hienompi hotelli, josta löytyi myös kuntosali ja spa-osasto saunoineen ja uima-altaineen. Hintaakin oli reippaasti enemmän kuin aiempina öinä. Hotellirakennus oli iso ja komea, vähän kuin linna itsekin. Voin lämpimästi suositella hotellia, mutta budjettimatkailuun se ei sovellu.

Tässä kohtaa on hyvä kertoa, miksi olimme Stirlingissä. Elokuussa 2024 onnistuin ystäväni kanssa ostamaan liput Oasiksen Edinburghin keikalle. Kolmea perättäistä konserttia varten saapuneiden kymmenien tuhansien keikkaturistien lisäksi, Edinburgh oli pullollaan Festival Fringe stand-up -tapahtuman takia (järjestetään joka elokuu). Ihmismäärästä johtuen majoituspaikkojen hinnat olivat pilvissä, vaikka aloimme etsiä heti kun liput oli ostettu. Pelkästä hostellin dormin sängystä olisi saanut maksaa useamman sata euroa. Etsin siis kauempaa. Stirling on kätevän vajaan tunnin junamatkan päässä Edinburghista ja junia kulkee usein, joten päätettiin, että se toimisi varmasti hyvänä tukikohtana. Onneksi oltiin oikeassa.

Majoituttiin Stirlingissä kaikkinensa kolme yötä. 10 punnan lisämaksulla saatiin koko majoittumisen ajalle myös spa-osasto käyttöön, ja toki tuohon hintaan se lunastettiin. Mentiinkin sinne heti ja rentouduttiin (saunassa ei tokikaan ollut kiuasta ja viihdyttiinkin paremmin ihanan kosteassa höyrysaunassa). Illalla heitettiin vielä mekot päälle ja suunnattiin etsimään ravintolaa. Päädyttiin hyvään intialaiseen tällä kertaa. Toisena iltana syötiin thaimaalaista. Lisäksi olisi ollut hyvältä vaikuttavia perinteisempää skottiruokaa tarjoavia ravintoloita. Nälkäisenä ei siis tarvitse Stirlingissä olla.

Hotellille palatessa kuultiin säkkipillien soittoa ja löydettiin nuoriso-orkesteri harjoittelemassa läheisellä nurmialueella. Seuraavana päivänä paikalla oli toinen porukka, joten jos käyt Stirlingissä, seuraa ihmeessä kadulta kuuluvaa musiikkia, jos sellaista sattuu kuulumaan.

Seuraava päivä oli keikkapäivä. Aloitettiin aamu terveellisesti hotellin kuntosalilla ja kierreltiin sitten hetki Stirlingissä. Käytiin katsastamassa linna, muttei menty sisään, käveltiin läheisen Holy Rude -kirkon hautasmaalla (tähän vinkkinä, että kirkon eteisestä löytyy hautasmaan karttoja, me bongattiin ne vasta seuraavana päivänä) ja ihailtiin maisemia. Hautausmaalta löytyi myös muutaman Finlaysonin hauta. Meille tutun Finlaysonin perustaja James Finlayson oli syntyjään Edinburghista, joten kuka tietää, ehkä nämä olivat jotain hänen sukulaisiaan.

Piipahdettiin myös Tolboothissa, joka oli monikulttuurinen ja yhteisöllinen tila. Siellä järjestetään erilaisia keikkoja ja muita tilaisuuksia sekä tiloja voi varata mm. kokouksille. Sieltä löytyi kaksi pientä paikallisten taiteilijoiden taidenäyttelyä, näköalatasanne sekä pieni kahvila, jossa oli näkyvästi esillä paikalliset artistit.

Oltiin ostettu bussikuljetukset (Big Green Coach) keikkapaikalle ja yöllä takaisin ja ennen bussille lähtöä mentiin syömään uuniperunat myöhäiseksi lounaaksi. Paikka oli sympaattinen Wee Wolf -kahvila, mutta ruoan saamisessa kesti niin kauan, että pelättiin jo myöhästyvämme. Syötiin nopeasti ruokamme ja pyydettiin tilaamamme flat whitet mukaan, sillä niitä ei oltu vieläkään tuotu pöytään. Lopulta bussi oli reilun puolituntia myöhässä ja paikalle kerääntyneiden muiden keikalle menijöiden kesken yritettiin selvittää, että ollaanko alkuunkaan oikeassa paikassa vai mistä on kyse. Kirjoittelen keikasta oman juttunsa ja pysytellään nyt Stirligissä.

Vaikka hotelli oli muuten erinomainen, sen aamupala ei sitä ollut. Se ei myöskään kuulunut meidän huoneen hintaan, joten käytiin ensimmäisen aamun jälkeen muualla syömässä. Kahviloita nimittäin Stirlingissä oli ihan häkellyttävän monta! Kerran nautittiin aamiainen Granary Cafessa (ylempi kuva) ja toisena aamuna Mato’s Cafessa. Näiden lisäksi käytiin myös Old Town Coffee Housessa iltapäiväteellä (alempi kuva). Heidän iltapäivätee ei ole erityisen fiini, mutta ei myöskään erityisen kallis (noin parikymppiä per henkilö). Kokonaisuus oli erittäin maukas ja herkkuja tuli eteen enemmän kuin jaksoi syödä. Hinta-laatusuhde oli siis erinomainen, eikä varausta tarvitse tehdä etukäteen. 

Stirlingistä löytyy myös mukava ilmainen museo, The Stirling Smith Art Gallery & Museum. Pienehkössä museossa oli esillä Mary Queen of Scotsin tarinaa sekä taidetta. Isoin tila oli varattu Stirlingin historiaa kertovalle näyttelylle. Esillä oli paljon kaikkea, ja esille pano oli hyvin eklektinen ja vähän kotikutoinen, mutta jotenkin se oli silti todella sympaattinen ja mielenkiintoinen. Jos on hetki ylimääräistä aikaa, kannattaa piipahtaa täällä. Museosta löytyy myös kahvila-myymälä.

Kirkon hautausmaan lisäksi, itse Holy Ruden kirkkoon pääse toki myös sisään pientä pääsymaksua vastaan. Suureksi yllätykseksi saatiin siellä käteen suomenkielinen esite kirkosta! Holy Ruden historia kietoutuu jakobiittien historiaan – Mary Queen of Scots osallistui siellä linnassa asuessaan jumalanpalveluksiin, hänen poikansa James VI kruunattiin siellä Skotlannin kuninkaaksi ja John Knox, joka tuli tunnetuksi skotlantilaisen uskonpuhdistusliikkeen johtajana, saarnasi siellä.

Stirlingistä löytyy myös jokunen kiinnostava kauppa, jos sellaisissa tykkää pyöriä. Isohko Made in Stirling on täynnä paikallisten käsityöläisten ja taiteilijoiden tuotteita ja pieni British Heart Foundationin myymälä yllätti hyvällä valikoimallaan. Kaupungista löytyy myös Oxfamin käytettyjen kirjojen kauppa ja tietysti kasa perinteisiä skottimatkamuistomyymälöitä, yksi jouluteemalla. M&S Foodhallista kävin nappaamassa paketillisen gluteenittomia skonsseja.

Enemmänkin nähtävää olisi ollut. Linnaan ei tosiaan tällä kertaa menty ja myös National Wallace Monument jäi näkemättä lähempää. Wallace Monument on korkea torni, joka seisoo peltojen keskellä olevalla kukkulalla, paikassa, jossa Skotlannin kansallissankari William Wallace johti joukkona voitokkaaseen taisteluun. Jotain jäi siis ensi kertaankin.