PITKÄ VÄLILASKU SINGAPORESSA
Loppuvuoden ja tulevan alkuvuoden seikkailen Oseanian alueella. Kun katselin lentoja Australiaan, ensimmäiseen varsinaiseen kohteeseeni, innostuin reitistä ja lippuvaihtoehdosta, joka antaisi minulle pitkän, 11 tunnin, vaihdon Singaporessa. Aivan kuten Australiassakin, olin ollut Singaporessa kerran aikaisemmin, noin 20 vuotta sitten. Varmasti paljon oli muuttunut niin kaupungissa kuin itsessänikin noina vuosina, mutta olin tykännyt maasta jo silloin, joten lyhyempi visiitti ja ajatus pitkän lentoputken katkaisemisesta houkutti.
Jotta saisin mahdollisimman paljon irti päivästäni, ilman erityistä kiireen tuntua, tutkailin nähtävyyksiä ja karttaa jo hyvissä ajoin kotona. Yksi paikka, jota ei aiemman vierailuni aikana ollut vielä olemassa, ja joka on sittemmin muodostunut jo ikoniseksikin nähtävyydeksi futuristisine superpuineen, on Gardens by the Bay -puutarha. Sen halusin nyt omin silmin nähdä.
Koneen laskeuduttua kävin nopeasti lentokentän vessassa vaihtamassa päälle jotain kevyempää vaatetusta, pakkasin kangaskassiin päivänaikana tarvitsemani tavarat ja vein loput säilytykseen. Sitten hyppäsin taksin kyytiin ja huristin puutarhan vieressä olevaan Marina Bay Sands -ostoskeskukseen. Myöskään tätä kuuluisaa hotelli-ostoskeskus-kompleksia ei ollut olemassakaan aiemman vierailuni aikana. Suuntasin merkkiputiikkien lomassa sijaitsevaan Toastbox-ketjun kahvilaan kaya-toast-aamupalalle. Perus kaya-toast-setti sisältää voilla ja kookoshillolla voideltuja paahtoleipiä, kaksi pehmeäksi keitettyä kananmunaa ja taivaallista kopi-kahvia. Rakastuin! Juuri sopivan makeaa olematta liian makeaa ja kananmunien kera mukavasti energiaa antava aamiainen.
Sitten suuntasin tien ali puistoon. Puistoon pääsee ilmaiseksi kiertelemään ja pelkästään ulkoalue on sen verran kookas, että tutkittavaa löytyisi useammaksi tunniksi. Alueella on myös erilaisia maksullisia nähtävyyksiä. Päätin ostaa lipun Cloud Dome -kasvihuoneeseen ja Supertree Observatoryyn. Näiden lisäksi löytyy Flower Dome, Floral Fantasy sekä Supertree Skywalk. Etukäteen ostettuna tarjolla oli vain molemmat Domet sisältävä yhteislippu, mutta portilta sai ostaa myös erillisiä lippuja. Jonoja ei ollut yhtään aikaisin marraskuisena perjantaina ja puisto oli muutenkin mukavan rauhallinen aamupäivällä. Cloud Domessa oli meneillään Jurassic Park -teema ja näköalatasanteen ajattelin tarjoavan niin tarkemman kurkistuksen superpuihin kuin upeat näköalat Singaporeen.
Cloud Domesta olin etukäteen nähnyt paljon materiaalia sosiaalisessa mediassa, mutta paikan päällä kokemus oli silti upeampi kuin olin osannut odottaa. Paikka toimii taatusti ilman Jurassic Park -teemaakin, mutta kieltämättä se sopi sinne hyvin. Se oli toteutettu sopivan kitchillä tavalla, joka toi hymyn huulille, eikä ollut liian dominoiva. Seuraavaksi suunnistin sitten näköalatasanteelle, joka oli enemmän tai vähemmän sitä mitä olin odottanutkin. Vau-efekti oli täällä pienempi kuin kasvihuoneessa, mutta ihan käymisen arvoinen oli.
Kiertelin hetken ulkopuutarhoissa sekä matkalla näille lipullisille nähtävyyksille että niiden jälkeen, samalla kun suuntasin suurinpiirtein jokea ja seuraavaa nähtävyyttä kohti. Edellisen visiitin aikaan oli nimittäin niin, että kuuluisa Merlion-patsas oli laitettu laatikkoon, koska sitä oltiin silloin siirtämässä nykyiselle paikalleen. En ollut siis nähnyt sitäkään ja sehän piti korjata tällä kertaa! Kävelin joen yli Helix-sillan kautta tarkoituksenani kävellä rantaa pitkin kohta Merlionia. Harmikseni rantareitti oli remontissa ja kauniiden jokimaisemien sijaan kävelin rakennustyömaa-aitojen ja autotien välissä ison osan matkasta. Perille kuitenkin pääsin. Nappasin katukojusta kylmän kookosvesitölkin ja istuin hetkeksi lepäämään ja katsomaan maisemia. Kauempaa jo näki, että patsaan juurella oli ruuhkaksi asti ihmisiä.
Kävelin lähemmäs, nappasin pakollisen kuvan ja jatkoin sitten edelleen jalkaisin kohti Chinatownia. Eräissä liikennevaloissa seistessäni huomasin olevani Lau Pa Sat -hawker centerin vieressä. Päätin kurkistaa sisään. Hawker centereitä on Singaporessa useampia ja niissä on kussakin lukuisia pieniä ruokakojuja, jotka tarjoavat ties mitä herkkuja edullisesti. Joillakin kojuista on jopa Michelin-tähti! Olin etukäteen lukenut, että näissä kojuissa käy yleensä vain käteinen, mutta huomasin, että ainakin täällä monissa näkyi käyvän myös korttimaksu. Paikka kuhisi lounasruokailijoita ja herkulliset tuoksut saivat ruokahalun heräämään. Valitsin yhden kasvisruokaa tarjoavista intialaisista kojuista lähinnä pitkän jonon perusteella ja pian istuin muiden sekaan syömään Dal Makhani -annostani. Oli hyvää!
Chinatownissa tavoitteeni oli syödä lisää. Haaveissa oli paikallisia jälkiruokaherkkuja. Tarkemmin sanoen halusin maistaa mango sagoa ja glutinous rice balls eli sitkeitä riisitaikina palluroita, jotka on täytetty joko maapähkinöillä tai seesaminsiemenillä. Löysin jälkiruokaravintola joka tarjosi näitä molempia ja suuntasin sinne. Ja ne oli niin hyviä, että tekee jo mieli mennä takaisin!
Täältä minun oli vielä tarkoitus käydä kiertelemässä läheisellä Buddha Tooth Relic -temppelillä ennen kuin suuntaisin takaisin lentokentälle. Suunnitelma olisi ajallisesti ollut täydellisen toimiva, mutta mango sagoa syödessäni sain viestin lentoyhtiöltä, että illan lentoni oli peruttu. Viestissä oli numero mihin soittaa, mutta ilman paikallista numeroa tuumasin, että puhelusta tulisi todella kallis, ja laukkuni olivat joka tapauksessa kentällä, joten tilasin Grabin (samantapainen ride share -palvelu kuin esim. Bolt tai Uber) ja suuntasin sillä samantien kentälle. Jatkoa seikkailuihin Singaporessa siis seuraa!