MIKSI MATKUSTAN?
Aina joskus yritän miettiä, miksi oikein matkustan, mutta en siltikään osaa sitä oikein selittää. Yksinkertaisesti vain tuntuu, että joku minua vetää aina uudestaan liikkeelle. Ajattelen, että tämä meidän maapallo on valtavan kaunis ja ihmeellinen ja haluan nähdä siitä mahdollisimman paljon. Mitä enemmän matkustan ja mitä enemmän eri maista ja kohteista luen, sitä enemmän haluan nähdä lisää, kokea lisää.
Pidän kirjaa käymistäni maista ja myös muutamasta muusta listasta (niistä tarkemmin ihan pian) ja minulla on siitä hieman ristiriitaiset tunteet. En halua, että matkustaminen on suorittamista, enkä ajattele, että ruksittuani uuden maan listalta, olen sen ”nähnyt”. Jollakin tasolla siis vastustan rasti ruutuun -reissaamista. Ja sitten toisaalta: rakastan listoja! Jokin niissä kiehtoo. Maailman maat, Unesco-kohteet, kansallispuistot, eteläisimmät kohdat, korkeimmat kohdat, 7 maailman ihmettä, jne. jne. Ehkä ne tuovat matkustamiseen jonkinlaista kuvitteellista järjestystä? Auttavat hahmottamaan kaikkea ja toimivat jonkinlaisina suunnannäyttäjinä lähes loputtomien vaihtoehtojen keskellä?
Omalla kohdalla koen ainakin, että tällaiset erilaiset listat laajentavat sitä mun ikkunaa. Ne auttavat astumaan ulos omalta mukavuusalueelta. Vievät paikkoihin, joihin ei ehkä muuten olisi mennyt – ja jotka usein hurmaavat täysin.
Ylipäätään koen, että matkustamalla vähennän omia – ja muiden – ennakkoluuloja. Maailmalta kantautuvat uutiset ovat tänä päivänä varsinkin omiaan kasvattamaan pelkoa maailmaa kohtaan, mutta itse huomaan aina matkoilla tuntevani eniten jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ihan samalla tavalla kaikissa käymissäni paikoissa ihmiset viettävät aikaa perheidensä ja ystäviensä kanssa, rientävät töihin, tuijottavat kännyköitään, istuvat kahviloissa ja tungeksivat metroissa. Matkustaminen yhtä aikaa sekä avartaa että tekee maailmaa pienemmäksi. Maissa ja maisemissa voi olla isojakin eroja, kulttuureissakin, mutta pohjimmiltaan ihmisissä ei kuitenkaan. Ja se tuo mulle turvaa ja iloa.
Mitä ne listat sitten on, joista pidän omien reissujen osalta kirjaa, ja miten niiden kanssa menee?
Maat: 40 / 193
En tiedä tavoittelenko jotain tiettyä numeroa. Olisi hienoa, jos pääsisi elämänsä aikana näkemään vaikka 100 eri maata, mutta en ota tästä mitään stressiä. Matkustan mielelläni uusiin maihin, mutta matkustan mielelläni myös jo ”käytyihin” maihin, koska hyvin monessa maassa on monia mielenkiintoisia kohteita. Usein, jos matkaan kuuluu useampi maa, ne on sekoitus uusia ja jo tuttuja.
Käydyt maanosat: 5 / 7
Tässä voin myöntää, että haluaisin kyllä saada kaikki käytyä. Puuttuvat ovat Etelä-Amerikka ja Antarktis.
Unesco-kohteet: 116 / 1248 (eli 9,2%)
Tämä on vähän loputon suo, kun kohteita tulee välillä lisääkin. Kaikki eivät myöskään välttämättä ole erityisen kiinnostavia itselleni. En varsinaisesti matkusta näiden perässä, mutta tykkään aina katsoa tulevan matkan varrelle osuvat ja poiketa niitä katsomaan. Yleensä kun listalle on ihan syystä päästy.
Suomen kansallispuistot: 25 / 40
Tavoitteenani on käydä kaikissa ja en näe miksi en saisi tätä toteutettua. Kansallispuistolistan takia olen jo käynyt Suomessa paikoissa, joihin en muuten varmaankaan olisi mennyt ja uskon, että loput kohteet tarjoavat ihania kokemuksia myös. Vähän sama kuin eri maihin tutustumisessa – tämä tavoite patistaa tutustumaan upeaan kotimaahamme laajalla skaalalla. Ja toimii myös hyvänä muistutuksena siitä miten paljon nähtävää yhteen maahan tosiaan voikaan mahtua.
7 maailman ihmettä: 3 / 7
Nähty on Colosseum, Petra ja Kiinanmuuri. Jäljellä siis vielä Chichén Itzá, Jeesus-patsas, Machu Picchu ja Taj Mahal.
7 maailman luonnonihmettä: 2 / 7
Olen nähnyt Suuren Valliriutan Australiassa ja revontulet. Jäljellä on Mount Everest, Paricutin-tulivuori, Grand Canyon, Victorian putoukset ja Rio de Janeiron satama.
Nämä kaksi viimeisintä listaa ei varsinaisesti ohjaa matkasuunnitelmiani, mutta on hauska seurata, kuinka monta niistä ”satun” näkemään elämäni aikana.
Asioita, joista en pidä minkäänlaista kirjaa, mutta joita yritän nähdä aina kun mahdollista, ja joskus teen pitkänkin lenkin niitä varten: kaikenlaiset kivikehät, muut mystisinä pidetyt paikat ja vesiputoukset.
Lisäksi mulla on lista asioista, joita haluaisin nähdä tai kokea, mutta jotka eivät ole mihinkään yhteen paikkaan sidottuja. Siltä listalta löytyy mm. tulikärpäsiä, lunneja, iso vesiputous, vuorelle kiipeäminen ja bambumetsikkö (olen kyllä pieniä bambumetsikköjä nähnyt, mutta haluaisin nähdä lisää ja isompia).
Kuten varmasti monella muullakin paljon matkustavalla, minulla on tunnukset NomadManiaan ja sinne uskollisesti syötän matkojeni tiedot ja saan niistä kaikenlaista dataa. Nämä yllä olevat on ehkä kuitenkin ne, mitä tietyllä tapaa tavoitteellisesti seuraan. Muu on vain mielenkiintoista tietoa.
Ps. Tämän postauksen kuvat ylhäältä alas: Auringonlasku jossain Balin itärannikolla, Nordkapp Norjassa, Islannin kuumia lähteitä, Møns Klint Tanskassa, ja vesiputous Balilla.