Barcelona ensikertalaisen silmin

Istahdan konserttisalin penkille ja katson ympärilleni. Seinät ja salin pylväät on koristeltu mosaiikkilaatoin ja katossa hohtaa valtava lasikupoli, jonka eriväriset palat tuovat saliin taianhohtoisen hehkun. Olen Barcelonassa, Palau de la Música Catalanassa. Mikään varsinainen piilotettu helmi ei tämäkään kohde ole, mutta muihin nähtävyyksiin verrattuna, täällä on ehdottomasti rauhallisin tunnelma. Siinä salia ihaillessani mietin, että tämä on ehkä suosikkini kaikista kohteista, joista Barcelonassa kävin. Mitä muuta sitten näin ja mitä niistä ajattelin?

Saavuin junalla torstai-iltana pääsiäisviikonlopuksi Barcelonaan Sevillasta. Jos Sevillassa pääsiäinen oli joka puolella Santa Semanan muodossa, täällä tuntuu kuin olisi mikä tahansa viikonloppu. Tämä oli ensimmäinen kertani Barcelonassa. Olin kuullut kaupungista paljon kehuja, joten suuntasin uteliaani tutkimaan kaupunkia ja osaa sen lukuisista kuuluisista nähtävyyksistä.

Gaudi

Ensimmäisen aamupäivän ohjelmaksi olin varannut pääsylipun Parc Güelliin – Gaudin suunnittelemaan kaupunkipuistoon. Aurinko paistoi ja huppari päällä tarkeni erinomaisesti heti aamusta. Oli kuitenkin huomattavasti viileämpää kuin Sevillassa, eikä se toki mikään ihme ollutkaan, oltiinhan nyt tultu pohjoisemmaksi.

Menin puistoon sivuportista (Carretera del Carmen) ja poistuin pääportista ja tunnelma näiden kahden välillä oli merkittävä. Sivuportillakin jonoa oli ennen puiston avautumista pitkälti, mutta porttien sisäpuolella ihmiset hajaantuivat niin, että vaikka yksin ei saanutkaan kulkea, ei ollut myöskään ruuhkan tunnetta. Tutkin rauhassa ensin puiston takanaolevia rakennelmia, kävelin kiertotietä kolmen ristin huipulle ja laskeuduin sieltä sitten pääaukiolle, josta pääsi ihailemaan ikonisia näkymiä Gaudin suunnittelemista taloista ja levähtämään sen kaarevilla mosaiikkipenkeillä.

Pylvässaleissa on jotain äärimmäisen kiehtovaa ja tykkäsin tästä Gaudin versiostakin kovasti! Lopuksi jonotin vielä sisään The Porter’s Lodge -rakennukseen, joka kuuluu peruslippuun (lisälipulla olisi päässyt vierailemaan myös puistossa sijaitsevassa Gaudi-museossa). Tämä entinen puistonvartijan talo, ei ollut sisältä mitenkään erityinen. Siellä kerrottiin lyhyesti puiston historia ja ikkunoista avautui hieno näkymä puiston pääsisäänkäynnin kuuluisille portaille. Tässä kohtaa myös ihmisiä alkoi olemaan niin paljon, että oli vaikea päästä etenemään, joten katsoin parhaaksi poistua ja jatkaa matkaa muualle.

Matkasin bussilla Passeig de Gràcia -kadulle ja kävin katsomassa Casa Batllón julkisivua. Tähän niinikään Gaudin suunnittelemaan taloon sisältäpäin tutustuminen on ”seuraavalla kerralla” -listallani, tällä reissulla tyydyin vain katunäkymään, ja mielenkiintoinen sekin oli. Iltapäivän istuin kahvilassa ja kuljeskelin Gothic Quarterin kaduilla, ja suuntasin vielä lopuksi ehkä Barcelonan kuuluisimpaan nähtävyyteen, Sagrada Familiaan.

Sagrada Familia, on Gaudin suunnittelema valtava kirkko, jonka tornien huiput nousevat muun kaupungin yläpuolelle, ja niitä pääseekin ihailemaan monesta paikasta. Olin jo katsellut niitä aamulla Parc Güellin näköalatasanteilta. Kirkkoa on rakennettu 1800-luvun loppupuolelta alkaen, eikä se ole vieläkään täysin valmis. Peruslipulla pääsee katsomaan kirkkoa sisältä sekä sen alle rakennettuun näyttelyyn, jossa kerrotaan niin Gaudin kuin kirkonkin tarinaa ja avataan sen ainutlaatuista arkkitehtuuria enemmänkin. Ja onhan se upea! Runsaasti koristeltu ulkoseinä vaihtuu sisätilojen sileisiin pintoihin, kauas yläpuolelle kohoaviin pylväisiin ja kauniisti valaiseviin lasimaalauksiin. Valon väri vaihtelee sen mukaan mihin aikaan kirkossa käy. Iltapäivän aurinko paistaa oranssihohtoisten ikkunoiden läpi ja tuo siis kirkon sisälle erittäin lämpöisen tunnelman. Lisälipuilla pääsee vierailemaan kirkon torneissa, mutta itse jätin ne tällä kertaa väliin.

Gothic Quarter

Kuten olen jo monen muunkin kaupunkikohteen kohdalla todennut, vanhoilla, kapeilla kaduilla kuljeskeleminen on yleensä aina yksi suosikkipuuhiani, ja niin oli Barcelonassakin. Kävelin alueella kahtena eri päivänä ilman sen kummempia suunnitelmia. Alueelta löytyy kivoja putiikkeja ja pieniä kahviloita – ja etenkin iltaisin ravintoloita. Katujen ja aukioiden varsilta löytyy myös muuta nähtävää.

Barcelonan katedraali on komea ulkopäin ja lipulla pääsee tutustumaan myös sisätiloihin. Itse vierailin sen kauniissa cloisterissa, jonne pääsee kirkon sivuseinämältä ilman lippuakin. Täältä löytyy myös kirkon kauppa.

Jossain kohtaa löysin itseni Plaça Sant Jaumelta ja kartan mukaan lähellä olisi roomalainen Temple d’Augusti eli vanhan temppelin raunio. Paljon siitä ei ole jäljellä, sillä muutama sen pylväs löytyy kerrostalojen keskeltä. Paikalla voi vierailla ilmaiseksi, joten kannattaa piipahtaa, jos lähellä on. Pieni, mutta monella tapaa mielenkiintoinen kohde. Itse jouduin hetken hakemaan oikeaa reittiä, sillä kuja sinne on varsin kapea, mutta googlemaps osoittaa kyllä oikeaan kohtaan. 

Takaisin Plaça Sant Jaumella, huomasin kyltin, jossa kerrottiin kaupungintalon olevan auki vierailijoille ja sisäänpääsymaksuakaan ei ollut. Kiersin siis opasteiden mukaan rakennuksen toiselle puolelle ja lyhyen turvatarkastusjonon jälkeen pääsin sisälle. Barcelona City Hall on auki vierailijoille jokaisen sunnuntaina (ellei ole erityinen pyhäpäivä, kuten joulu). Kaupungintalossa on nähtävillä useampaakin eri arkkitehtuurista aikakautta ja sen vanhimmat osat ovat 1400-luvulta. Sisäänkäynnin jälkeisellä sisäpihalla on esillä erilaisia patsaita, taitelijoilta, jotka ovat joko syntyneet Barcelonassa tai joilla on muuten merkittävä yhteys kaupunkiin. Sisätiloissa pääsee näkemään yhä käytössä olevan juhla- ja valtuustosalin ja komean mustasta marmorista tehdyn portaikon. Sisätiloista löytyy myös erilaista taidetta.

Palau de la Música Catalana

Ruuhkaisten nähtävyyksien ja vilkkaiden katujen jälkeen, aamuinen vierailu tässä Barcelonan kuuluisassa konserttitalossa tuntui ihanan rauhalliselta. Tänne voi tulla joko opastetulle kierrokselle tai tutustua rakennukseen omatoimisesti. Ja tietenkin, tänne voi myös tulla konserttiin.

Rakennus edustaa art nouveau -tyylisuuntaa ja sieltä löytyykin runsaasti koristeellisia ruusukuvioita, värikkäitä mosaiikkeeja, lasimaalauksia ja veistoksia. Arkkitehtina on ollut Lluis Domènech i Montaner ja rakennus on valmistunut 1900-luvun alussa. Rakennuksen kohokohtia ovat some-suosiota nauttiva mosaiikkipylväillä koristeltu parveke sekä sen upea konserttisali, jota jo alussa kuvasinkin. Lasimaalausten kautta suodattuvassa valossa ja mosaiikkien hillityssä värikylläisyydessä oli jotain rauhoittavaa ja viihdyin paikalla oletettua pidempään. Onneksi ei ollut kiire minnekään. Rakennuksen julkisivu on myös kaunis, mutta se sijaitsee sen verran kapeiden katujen varrella, että siitä on lähes mahdotonta ottaa kattavaa kuvaa ulkopuolelta. Mieleen jäi kytemään ajatus siitä, että jos joskus palaan Barcelonaan, haluaisin tulla tänne illalla konserttiin.

Barcelonassa riittää nähtävää vaikka kuinka pitkäksi aikaa, enkä todellakaan yrittänytkään nähdä ”kaikkea” tällä vierailulla. Kun vielä ottaa huomioon kaikki lähialueen kiinnostavat kohteet, joissa on mahdollista vierailla päiväretkillä, aikaa täällä voisi tosiaan viettää useamman viikon. Minun oli tarkoitus jatkaa Barcelonasta matkaa Andorran kautta Ranskaan, mutta ennen matkaa tapahtuneiden maanvyöryminen vuoksi olin joutunut tekemään uudet suunnitelmat. Andorrassa kävin kuitenkin päiväreissulla – siitä lisää seuraavaksi!