Paratiisisaarilla
Upotan varpaat hiekkaan ja odotan, että lämmin merivesi kietoutuu jalkojeni ympärille. Tuijotan turkoosille merelle, takanani suhisee palmuja. Joku huikkaa ”Bula” ja vastaan siihen hymyillen. Fiji on ollut minulle sellainen kohde, johon en koskaan oikeasti uskonut pääseväni. Ja täällä nyt olen!
Fijillä meillä oli kaksi majapaikkaa. Ensimmäinen (First Landing Resort) toisella pääsaarista ja toinen (Coconut Beach Resort) Yasawa-saariryhmän kärjessä.
First Landing Resort
Vietämme täällä aikaa lähinnä resortissa, koska olen vielä kiinni läppärissäni muutaman päivän. En valita, sillä resortilla on asiat aivan loistavasti. Paikka saattaa olla hieman kulahtanut, mutta kaikki toimii erinomaisesti, jopa liiankin hyvin! Island time voi olla fijiläinen konsepti, mutta täällä kaikki tapahtuu silloin kun sen pitääkin tapahtua. Vierailijan ei tarvitse stressata mistään.
Resortti ei ole valtava eikä sillä ole isoa hiekkarantaa. Aika kuluu silti loistavasti. Aurinkotuolissa lukien tai vain merelle tuijotellen, lämpimässä meressä uiden, läheiselle mangroverämeikölle kajakoidessa, smootheja juoden ja aamiaista ja illallista syöden, ja illan ohjelmista nauttien. Joogaan huoneen terassilla. Mies seikkailee yhtenä päivänä paikallisbusseilla läheiseen kaupunkiin.
Viimeisenä iltana, lomani alun kunniaksi, kävelemme läheisen Viimeisenä iltana, lomani alun kunniaksi, kävelemme läheisen Vuda Marina -sataman The Boatshed -ravintolaan. Auringonlaskun aikaan paikka tuntuu täydelliseltä. Ruoka on hyvää ja sitä on paljon, drinksut on hyviä, henkilökunta on ystävällistä, ravintolan terassi aivan veden rajalla on kaunis – ja niin ovat maisemat ja auringonlaskukin!
Vähän harmittaa, että emme ehtineet mihinkään Viti Levu -saaren nähtävyyksistä, mutta toisaalta ei oikeastaan harmita yhtään, koska ei myöskään ollut olo, että olisi kaivannut mitään enempää. Saimme siis todennäköisesti juuri sitä mitä tarvitsimme.
Siirtyminen saarelle
Ilmoitimme resortin respaan, koska veneemme, Yasawa Flier, lähtee ja he varasivat meille kuljetuksen. Kävi kuitenkin niin, että jokin tiedonkulussa tökki, ja ketään ei saapunutkaan ilmoitettuun aikaan paikalle. Henkilökunta huolestui asiasta enemmän kuin me ja pyysivät apuun paikalla muuten pyörähtäneen tutun, joka kiidätti meidät alkuperäistä kuskia vastaan, jotta varmasti ehtisimme lautallemme. Ja ehdimme oikein hyvin!
Lauttaliput olimme ostaneet jo etukäteen ja maksaneet vähän ekstraa Yasawa Flyerin lipusta, jotta pääsisimme Captain’s Loungeen. Tämä osoittautui erinomaiseksi valinnaksi. Matka resorttiimme kesti nelisen tuntia ja välipaloja ja juomia sai koko matkan ajan lipun hintaan kuuluvana. Ja kun merenkäynti keikutti laivaa niin paljon, että huono olo hiipi vatsaan, loungen ilmastointi ja pehmeät sohvat, joilla pötköttää olivat ihana asia. Loungestakin kuitenkin pääsi toki halutessaan ulkokansille, joissa kävinkin pyörähtämässä pariin otteeseen. Maisemia pystyi kuitenkin ihailemaan myös loungen isoista ikkunoista, joten ehdottomasti ostan samanlaisen lipun tulevaisuudessakin, jos tie vie taas joskus Fijille.
Coconut Beach Resort
Tämä paikka oli taivas. Olin koko ajan siellä aivan onneni kukkuloilla enkä meinannut uskoa, että oikeasti sain olla siellä. Minä! Paikassa kasvaa, nimensä mukaisesti, runsaasti kookospalmuja. Myös aivan rannassa. Ja siellä todellakin tunsi olevansa postikortissa.
Resortilla oli järjestettyä ohjelmaa ja myös runsaasti aikaa vain olla. Kaikki ruoat tulivat talon puolesta ja annoskoko oli erittäin runsas! Aamupalabuffetti pöytään tilattavilla letuilla ja kananmunilla, lounas ja kolmen ruokalajin illallinen. Iltapäivällä tarjolle katettiin teetä, kahvia ja pientä välipalaa. Käytännössä kaikki söivät samat annokset, mutta kasvisruokavalioni otettiin huomioon.
Aika kului kirjoja rantatuolissa ja riippumatossa lukien, rannalla kävellen, vedessä kahlaten ja uiden, suppailessa – ja oma suosikkini ehdottomasti oli snorklaaminen. Ihan resortin rannanlähellä oli koralliriutta ja resortin ylläpitämä korallien kasvattamo, johon pääsi siis suoraan rannalta uimalla. Resortista järjestettiin myös joka päivä lisämaksullisia snorklausretkiä, joille osallistuimme. Yksi retki tehtiin myös läheiseen laguuniluolaan, joka on mm. Blue Lagoon -elokuvasta tunnettu. Voitin (täälläkin) ahtaanpaikankammoni ja sukelsin kiviseinämän ali oppaiden avustuksella avoimesta luolasta suljetumpaan tilaan, jossa ainoana valonlähteenä toimi oppaiden otsalamput.
Vedenalaisen maailman lisäksi, mieleenpainuvia asioita olivat rannalta katsotut auringonlaskut. Pastellisävyt taivaalla ja meressä ja yllä liitelevät isot hedelmälepakot. Hiljaisuus ja rauha. Istuin joka ilta rannalla aina illallisrummun kutsuun asti.
Aika kului nopeasti ja aivan liian pian meidän oli aika hypätä takaisin Yasawa Flyerin kyytiin. Seisoin laivan kannella ja tuulen tuivertaessa hiuksia katsoin ”meidän” saarta niin pitkään kuin se näkyi. Silmissä oli vähän kyyneliä. Captain’s Loungen ihana emäntä tuli viereeni ja antoi halauksen. Hän opetti, että Fijillä ei sanota hyvästi vaan nähdään taas, sota tale.